EU uudistaa arvonlisäverotusta vastaamaan digitaalista liiketoimintaa. Muutokset koskevat erityisesti alv‑rekisteröintiä, alustataloutta sekä sähköistä laskutusta. Suurimmat uudistukset tulevat voimaan vuosina 2028–2035.

Uudistuksen myötä arvonlisäveron erityisjärjestelmien (One-Stop Shop, OSS) käyttö laajenee. Lisäksi käyttöön otetaan uusi oman tavaran siirtoja koskeva erityisjärjestelmä. Samalla luovutaan toimitusvarasto- eli ns. call off – varastoja koskevista säännöksistä.

Alustatalouden arvonlisäverotuksen uudistus koskee sähköisiä alustoja, jotka tarjoavat lyhytaikaisia (enintään 30 vuorokautta) majoituspalveluja tai henkilökuljetuspalveluja.

EU:n sisäisessä B2B-kaupassa otetaan käyttöön pakollinen sähköinen laskutus ja liiketoimikohtainen alv‑raportointi. Yritysten on lähetettävä ja vastaanotettava EU-standardin mukaisia e-laskuja. Myyjän pitää tehdä lasku ja raportoida laskun tiedot veroviranomaiselle 10 päivän sisällä tavaran toimituksesta tai palvelun suorituksesta. Ostaja raportoi omat laskutiedot 5 päivän sisällä. Ostolaskujen raportointi on jäsenvaltioille valinnainen.

Sähköinen laskutus ja raportointi tulee pakolliseksi EU-rajat ylittävissä tilanteissa 1.7.2030 alkaen. Samalla luovutaan yhteenvetoilmoituksista.

Neuvoston asetukset velvoittavat kaikkia jäsenmaita ja niitä on sovellettava sellaisenaan. Direktiivi sisällytetään lakiin, jonka valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö. EU-komissio valmistelee tarkempia teknisiä ohjeita.
Lue lisää ››

Vältä mätkyt ja pienennä maksettavan koron määrää

Jos verovuoden aikana maksetut ennakonpidätykset tai ennakkoverot eivät riitä kattamaan koko verovuoden verojen määrää, jäljelle jäävä osuus peritään jäännösverona lopullisen verotuksen yhteydessä. Puuttuvan osuuden maksamiseksi voi hakea lisäennakkoa. Lisäennakon maksaminen pienentää sekä mahdollisen jäännösveron määrää että sille kertyvää korkoa.

Toiminimiyrittäjät ja muut yksityishenkilöt voivat hakea lisäennakkoa verovuoden joulukuusta aina siihen saakka, kun heidän oma verotuksensa päättyy. Verotuksen päättymispäivä löytyy verovuoden 2025 verotuspäätöksestä.

Yhteisöt, kuten osakeyhtiöt, voivat puolestaan hakea lisäennakkoa vasta verovuoden päättymisen jälkeen.

Yleensä verovuoden aikana veroja ei voi täydentää lisäennakolla, vaan tällöin tulee hakea ennakkoveroa tai muutosta jo määrättyyn ennakkoveroon.
Lue lisää ››

Kryptovarojen verotus

Verohallinto on päivittänyt ohjeensa, joka koskee virtuaalivaluuttojen verotusta. Ohjeen nimi on muutettu, koska kaikkia virtuaali- ja kryptovaluuttoja sekä erilaisia vertaisvaluuttoja kutsutaan nykyisin yhdellä termillä: kryptovarat. Päivitetty ohje kuvaa muun muassa kryptovarojen lukitsemiseen, lainaamiseen, vaihtamiseen ja säilyttämiseen liittyviä tilanteita sekä niiden verokohtelua. Siinä käsitellään myös kryptovarojen menetyksiä ja kryptovarojen käyttöä rahapelaamisessa.

Kryptovarojen valvonta tiukkenee. Vuoden alussa voimaan tullut laki velvoittaa kryptovarapalveluiden tarjoajat raportoimaan sekä yksityishenkilöiden että yritysten tekemät vaihto- ja siirtotapahtumat. Raportointivelvollisuus koskee sekä kotimaisia että ulkomaisia palveluntarjoajia.
Lue lisää kryptovarojen verotuksesta ››
Lue lisää tiedonantovelvoitteesta››

Työntekijän puolesta maksettujen oikeudenkäyntikulujen verotus

Verohallinnon ohjetta Työnantajan työntekijän puolesta maksamien oikeudenkäyntikulujen, sakkojen ja vastaavien kulujen verotus on päivitetty 1.1.2026 lähtien sovellettavan uuden TVL 69 e §:n voimaantulon vuoksi.

Vuodesta 2026 alkaen työnantajan työntekijän puolesta maksamat oikeudelliset neuvonta- ja oikeudenkäyntikulut ovat työntekijälle verovapaita, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

• kulujen maksaminen on työnantajan liiketoiminnan kannalta perusteltua,
• asia on aiheutunut osana työntekijän työtehtävien suorittamista,
• työntekijä ei ole mieltänyt toimintaansa lainvastaiseksi jo tekohetkellä, ja
• työntekijä ei ole saanut kuluihin korvausta muualta ja sitoutuu palauttamaan mahdollisen myöhemmin muualta saamansa korvauksen työnantajalle.

Säännöksellä muutettiin aiempaa verotus- ja oikeuskäytäntöä, jossa tällaiset kulut tulkittiin usein veronalaiseksi palkkatuloksi.
Lue lisää ››

Finanssialan asiakasetujen verotus

Verohallinto on päivittänyt ohjeensa, joka koskee asiakasetujen verotusta. Ohjeessa kuvataan, miten yksityishenkilöiden saamat erilaiset asiakasetuudet käsitellään tuloverotuksessa. Lisäksi siinä kerrotaan lyhyesti myös siitä, miten työsuhteessa saadut edut vaikuttavat ennakonpidätysvelvollisuuteen.

Pankkien maksamat asiakasbonukset, hyvitykset ja muut vastaavat asiakkuuteen perustuvat edut ovat jatkossa veronalaista pääomatuloa silloin, kun etu kertyy esimerkiksi yksityistalouden luottojen, talletusten tai sijoitusten määrästä tai arvosta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lainoista kertyneitä bonuksia ei voi enää käyttää verovapaasti esimerkiksi vakuutusmaksujen maksamiseen.

Etu säilyy kuitenkin verovapaana tietyissä tilanteissa. Verovapauden edellytyksenä on, että

• etu käytetään juuri niihin palveluihin, palvelumaksuihin tai luottojen korkoihin, joista se on kertynyt,
• etuutta ei makseta rahana, ja
• asiakas ei voi itse päättää, mihin etu käytetään.

Muutos koskee yksinomaan finanssialan bonuksia. Vähittäiskaupan puolella yksityishenkilöiden ostojen perusteella kertyvät bonukset, alennukset ja hyvitykset säilyvät edelleen verovapaina.
Lue lisää ››

Määräaikaisiin työsopimuksiin lisää joustavuutta

Hallitus esittää lakimuutoksia, jotka helpottaisivat määräaikaisten työsopimusten solmimista erityisesti pk-yrityksissä. Määräaikaisen työsopimuksen voisi jatkossa tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuoden ajaksi, jos kyseessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä tai edellisestä työsuhteesta on kulunut vähintään kaksi vuotta. Sopimusten ketjuttamista rajoitettaisiin: ilman perusteltua syytä määräaikaisia sopimuksia saisi tehdä yhteensä enintään kolme, ja niiden kokonaiskesto rajoittuisi yhteen vuoteen. Lisäksi sopimusten syrjimätön käsittely ja työntekijän asema olisi turvattu, ja sääntelyn vastaisesti tehdyt määräaikaiset sopimukset katsottaisiin toistaiseksi voimassa oleviksi. Työnantajan velvollisuudet korostuisivat määräaikaisen työsopimuksen päättyessä muun muassa selvitys- ja työn tarjoamismääräyksillä.

Toinen keskeinen muutos koskee lomautusilmoitusaikaa, joka lyhenisi nykyisestä neljästätoista päivästä seitsemään päivään. Takaisinottovelvollisuus rajattaisiin koskemaan vain työnantajia, joilla on vähintään 50 työntekijää. Pitkien, vähintään 12 vuotta kestäneiden työsuhteiden osalta takaisinottovelvollisuuden kesto olisi kuusi kuukautta, muissa tapauksissa neljä kuukautta. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2026.
Lue lisää ››

Työryhmän ehdotus pienyritysten ja yhdistysten oikeudesta peruspankkipalveluihin lausuntokierroksella

Valtiovarainministeriön työryhmä on tehnyt ehdotuksen, jonka tavoitteena on parantaa pankkipalvelujen saatavuutta erityisesti mikro- ja pienyrityksille, elinkeinonharjoittajille, yhdistyksille, säätiöille sekä yhteisetuuksille. Työryhmän mukaan pankkien tulisi vastata peruspankkipalveluja koskeviin yhteydenottoihin viiden pankkipäivän kuluessa, jotta asiointi helpottuisi ja palvelujen yhdenvertaisuus vahvistuisi myös erityisryhmille.

Ehdotus on tällä hetkellä lausuntokierroksella, ja sidosryhmillä on mahdollisuus antaa palautetta 8. maaliskuuta asti. Jatkon linjauksista päätetään vasta lausuntojen perusteella, ja mahdolliset muutokset pyritään toteuttamaan vielä kuluvan hallituskauden aikana.
Lue lisää ››

Nuorten työllistymisseteli tarjoaa merkittävää tukea yrityksille

Yrityksillä on vuoden 2026 alusta lähtien mahdollisuus hyödyntää uutta nuorten työllistymisseteliä, jonka avulla voidaan alentaa nuoren rekrytointiin liittyviä kustannuksia puolen vuoden ajalta. Yrityksen saama avustus kattaa 50 % nuoren palkasta, kuitenkin enintään 1 500 euroa kuukaudessa. Tuki on suunnattu 18–29-vuotiaiden, vähintään kolme tai kuusi kuukautta työttömänä olleiden nuorten palkkaamiseen, ja sitä haetaan työvoimaviranomaisen kautta, joka tekee yrityksen kanssa sopimuksen avustuksen käytöstä.

Valtion talousarviossa tukeen on varattu 30 miljoonaa euroa, ja avustukset maksetaan de minimis -asetusten mukaisesti. Työllistymissetelin tavoitteena on torjua nuorisotyöttömyyden pitkittymistä ja antaa yrityksille konkreettinen kannustin nuorten työllistämiseen.
Lue lisää ››

Tämä on täysin luonnollista. Talous on yrityksen selkäranka, mutta harvalla yrittäjällä on aikaa tai kumppania, jonka kanssa pysähtyä näiden asioiden äärelle. Moni myös saattaa ajatella, että talouspäällikkö kuuluu vain suuriin yrityksiin – vaikka todellisuudessa talouden suunnitelmallisuus ratkaisee kehityksen suunnan yrityksen koosta, toimialasta tai vaiheesta riippumatta.

Juuri tästä syystä ulkoistettu talouspäällikkö on yrittäjän paras tuki.

Talouspäällikköpalvelu- Joustava tapa tuoda talousjohtamisen osaaminen yritykseen

Ulkoistettu talouspäällikköpalvelu tuo yritykseen saman osaamisen kuin oman talouspäällikön palkkaaminen, mutta joustavasti ja kustannustehokkaasti. Se mukautuu yrityksen kokoon ja tarpeisiin – näin palvelusta hyötyvät yhtä lailla pienemmät kuin suuremmatkin organisaatiot.

Talouspäälliköillämme on vahvaa taloudellista ja toimialakohtaista osaamista. Yrittäjän ei siis tarvitse tehdä kompromisseja, vaan saa rinnalleen ihmisen, joka ymmärtää niin talouslukuja, toimintaympäristöä kuin yrittäjän arkea.

Mitä ulkoistettu talouspäällikkö käytännössä tekee?

Olen toiminut ulkoistettuna talouspäällikkönä nyt kolmen vuoden ajan. Kun aloitan työskentelyn uuden yrityksen kanssa, aloitamme aina kokonaisuuden ymmärtämisestä: missä yritys on nyt ja mihin se haluaa mennä. Tämän jälkeen lähdemme rakentamaan talouden työkaluja, jotka oikeasti tukevat yrittäjän päätöksentekoa, kohti yrityksen tavoitteita.

1. Budjetti ja kassavirtalaskelma – yrityksen taloudellinen suunnitelma

Laadimme yhdessä budjetin ja kassavirtalaskelman, jotka tekevät tulevasta ennakoitavan. Ne eivät ole vain numeroita taulukossa – ne ovat yrityksen suunnitelma siitä, miten tavoitteet saavutetaan.

2. Toteuman seuranta – jotta poikkeamat näkyvät ajoissa

Budjetin laatiminen ei pelkästään riitä, se on vasta tehokas alku. Seurantaa tehdään säännöllisesti, jotta muutoksiin voidaan reagoida heti, ei kuukausia myöhemmin.

3. Johdon raportointipaketti – selkeä, ymmärrettävä kokonaisuus

Raportoinnin tarkoitus ei ole ”lisätä lukuja”, vaan tehdä niistä ymmärrettäviä. Selkeä ja luvut avaava raportointipaketti säästää yrittäjän aikaa ja antaa välittömän näkymän yrityksen tilanteeseen.

4. Konsultointi – keskustelua, uusia näkökulmia ja strategista tukea

Ehkä tärkein osa työtä on konsultointi. Yrittäjä ei ole päätöstensä kanssa yksin. Käymme läpi riskejä, mahdollisuuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia – niin talouden kuin liiketoiminnan näkökulmasta. Ulkopuolinen asiantuntija näkee usein asioita, joita arjen kiireessä on vaikea huomata ja uskaltaa nostaa nämä asiat esille keskusteluun.

Talouspäällikkö on yrittäjän tuki myös arjen yllätyksissä

Vaikka talousjohtamisen perusta on suunnitelmallisuus, yrittäjyyteen kuuluu myös tilanteita, jotka tulevat yllättäen. Kustannusten nousu, uuden tuotteen lanseeraus, äkillinen investointitarve tai vaikkapa voimakkaasti kasvava kysyntä.

Näissä hetkissä talouspäällikkö on rinnalla – analysoimassa, laskemassa ja konsultoimassa. Yrittäjä saa faktapohjaisen tuen, jonka varassa on turvallista tehdä päätöksiä. Talouspäällikköpalvelu takaa myös sen, ettei yllättävät tilanteet syö kaikkea yrityksen resursseja, vaan palvelua voidaan joustavasti laajentaa.

Talouspäällikköpalvelulla tukea oikean suunnan löytämiseen

Yrityksen talous on matka, jossa on polkuja, risteyksiä ja välillä jopa sumua. Silloin on tärkeää, että vierellä on ammattilainen, joka auttaa löytämään suunnan ja pysymään siinä.

Ulkoistettu talouspäällikköpalvelu onkin kuin hyvä kartta ja kompassi retkeilijälle – aina mukana, aina helpottamassa matkaa ja auttamassa saavuttamaan päämäärän.

Olisiko aika keskustella myös teidän yrityksenne suunnasta?

Kirjanpito kuvaa yrityksen taloudellista tilannetta kirjanpitolain (KPL) mukaisesti mahdollisimman oikean ja riittävän kuvan periaatteella. Verotus puolestaan perustuu verolainsäädäntöön (EVL, TVL, VML), jonka tehtävänä on määrittää verotettava tulo tai vahvistettava tappio. Veroilmoituksen laatijan on tärkeää ymmärtää molemmat maailmat — ja niiden väliset erot.

Miksi kirjanpidon tulos ei ole sama kuin verotettava tulo?

Erot syntyvät pääasiassa kahdesta syystä:

1. Jaksotuserot ovat väliaikaisia eroja: kirjanpidossa ja verotuksessa meno tai tulo huomioidaan eri tilikaudella.

2. Laajuuserot ovat pysyviä eroja: osa kirjanpidon menoista ei ole verotuksessa vähennyskelpoisia, ja osa kirjanpidon tuloista voi olla verotuksessa verovapaita.

Kirjanpidon ja verotuksen erojen vuoksi verolaskelma on olennainen osa tilinpäätöstä ja veroilmoituksen laatimista.

Verolaskelma – silta kirjanpidosta verotukseen

Verolaskelman avulla kirjanpidon tulos oikaistaan verotettavaksi tuloksi. Se toimii myös kirjanpidon tositteena ja varmistaa veroilmoituksen oikeellisuuden.

Kirjapidon tulosta oikaistaan seuraavasti:

Lisätään vähennyskelvottomat kulut, esimerkiksi:

• Tuloverot ja muut välittömät verot
• Veronkorotukset ja viivästysseuraamukset
• Sakot ja muut rangaistusluonteiset maksut
• Edustusmenoista 50 %
• Käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappiot

Vähennetään verovapaat tulot, esimerkiksi:

• Osingot oy:ltä oy:lle, muutoin osinkojen verovapaa osa
• Veronpalautusten korot
• Käyttöomaisuusosakkeiden verovapaat luovutusvoitot

Lisäksi kirjanpidon tulosta oikaistaan mahdollisilla hyllypoistoilla, varauksilla ja muilla kirjanpidon ja verotuksen välisillä eroilla. Lisäyksien ja vähennyksien jälkeen verotettavasta tulosta vähennetään aikaisempien vuosien vahvistetut tappiot, jotta saadaan selville lopullinen verovuoden verotettava tulo.

Verotuksessa huomioitavia asioita

Työmatkakulut

Verohallinnon matkakustannuskorvauspäätöksen mukaiset työmatkakulut voidaan vähentää yrityksen verotuksessa ja ne ovat saajalleen verovapaita. Omistajayrittäjän matkakulujen käsittely yrityksen verotettavaa tuloa laskettaessa riippuu yritysmuodosta.

Osakeyhtiön osakas

• Matkalaskua vastaan maksetut Verohallinnon päätöksen mukaiset verovapaat matkakorvaukset ovat vähennyskelpoisia yhtiön verotuksessa
• Jos osakkaalle maksetaan perusteettomia matkakorvauksia, seurauksena voi olla peitelty osinko:
  • yhtiölle vähennyskelvoton
  • osakkaalle veronalaista ansiotuloa
  • lisäksi sanktioita.

Henkilöyhtiön yhtiömiehet

• Vastuunalaiselle yhtiömiehelle matkalaskua vastaan maksetut Verohallinnon päätöksen mukaiset verovapaat matkakorvaukset ovat vähennyskelpoisia yhtiön verotettavaa tuloa laskettaessa.
  • Ilman matkalaskua maksetut perusteettomat korvaukset ovat vähennyskelvottomia yksityisottoja.
• Yhtiössä työsuhteessa olevalle äänettömälle yhtiömiehelle voidaan maksaa matkalaskua vastaan verovapaita matkakustannusten korvauksia ja ne ovat myös yhtiön verotettavaa tuloa laskettaessa vähennyskelpoisia.

Toiminimiyrittäjä

• Ei voi ”laskuttaa itseään”, eli ei voi maksaa omasta yrityksestään itselleen kilometrikorvauksia eikä päivärahoja
• Työmatkakulut voidaan vähentää verolomakkeella lisävähennyksenä verovapaiden korvausten enimmäismäärien mukaan.

Poistot – yksi keskeisimmistä jaksotuseroista

Pien- ja mikroyritykset voivat käyttää kirjanpidon poistoina EVL:n mukaisia enimmäispoistoja, jolloin poistoissa ei lähtökohtaisesti synny kirjanpidon ja verotuksen eroja.

Eroja syntyy, jos yritys haluaa kasvattaa verotettavaa tuloa jättämällä verotuspoistot vähentämättä (esim. hyödyntääkseen aiempien vuosien vanhenevia tappioita). Kun kirjanpidon poistot ovat suuremmat kuin verotuksessa vähennettävät poistot, syntyy verotukseen hyllypoistoja, joita voidaan käyttää verotuksessa vähennyksenä myöhemmin.

Varaukset – kirjanpidon ja verotuksen eri maailma

Pakolliset varaukset

• Kirjanpidossa pakollinen, kun tuleva meno on todennäköinen.
• Ei vähennyskelpoinen verotuksessa ennen kuin meno realisoituu.

Vapaaehtoiset eli verotusperusteiset varaukset

Nämä ovat verotuksessakin hyväksyttyjä:

• Toimintavaraus (koskee vain toiminimiyrityksiä, henkilöomisteisia henkilöyhtiöitä ja kuolinpesiä)
• Jälleenhankintavaraus
• Hinnanlaskuvaraus
• Takuuvaraus
• Asuintalovarauksen edellytykset ja enimmäismäärät määritellään omassa laissaan.

Arvopapereiden arvonalentumiset ja menetykset

Kirjanpidossa arvonalentuminen voidaan lähtökohtaisesti kirjata kuluksi, jos arvo on pysyvästi laskenut.

Verotuksessa:

• hyväksytään yleensä vasta lopullisena, useimmiten vasta konkurssin yhteydessä
• vähennysoikeus riippuu siitä, mihin omaisuuslajiin arvopaperi kuuluu (käyttöomaisuus, rahoitusomaisuus, vaihto-omaisuus, muu omaisuus/ TVL-tulolähde)
• jos voidaan vähentää, suoraan elinkeinotulosta vähennettäviä ovat vain rahoitusomaisuuden ja vaihto-omaisuuden arvonalentumiset ja menetykset.

Verovapaat tulot

Tavallisia verovapaita tuloja ovat:

• osakeyhtiöiden väliset osingot
• veronpalautusten korot
• käyttöomaisuusosakkeiden verovapaat luovutusvoitot (tietyin edellytyksin)

Haasteellisimpia ovat käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitot, joiden verovapaus riippuu tarkasta tulkinnasta – pelkkä 100 % omistus ei aina tee osakkeista käyttöomaisuutta.

Vahvistetut tappiot

Aikaisempina verovuosina vahvistetut tappiot ovat käytettävissä 10 vuotta tulolähteen verotettavaa tuloa vastaan. Tappiot menetetään, jos yli 50 % omistuksesta vaihtuu tappiovuoden alusta lukien laskettuna — ellei Verohallinto myönnä hakemuksesta käyttöoikeutta esimerkiksi:

• sukupolvenvaihdoksessa
• henkilöstöomistukseen siirtymisessä
• konsernin sisäisessä järjestelyssä.

Kirjanpidon ja verotuksen erot vaikuttavat myös omistajayrittäjän verotukseen

Henkilöosakkaan saama osinko verotetaan osakkeen matemaattisen arvon perusteella, joka lasketaan nettovarallisuudesta. Henkilöyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen ja toiminimiyrittäjän yritystulon pääomatulo-osuus lasketaan myös nettovarallisuuden perusteella.

Nettovarallisuus ei yleensä ole sama kuin taseen oma pääoma, koska:

• varat arvostetaan varojen arvostamislain mukaan
• kiinteistöjen, arvopapereiden ja kaluston verotuksellinen arvo voi poiketa tasearvosta
• kirjanpidossa tehdyt arvonkorotukset ja arvonalennukset eivät välttämättä vaikuta verotuksen nettovarallisuuteen.

Yhteenveto: kirjanpito on verotuksen pohja, verolainsäädäntö ratkaisee verotettavan tulon

Luotettava kirjanpito on lähtökohta veroilmoitukselle. Verotettava tulo tai vahvistettava tappio lasketaan verolaskelman avulla oikaisemalla kirjanpidon tulosta verolainsäädännön mukaisesti.

Siksi:

• yrityksen veroilmoitus on aina asiantuntijatyötä
• verotuksen erityissäännökset on tunnettava
• virheistä voi seurata merkittäviä veronkorotuksia ja sanktioita

Kun kirjanpidon ja verotuksen erot ymmärretään ja dokumentoidaan oikein, veroilmoitus toimii kuten pitää — ja yritys voi optimoida verotuksensa lain sallimin keinoin.

Pk-sektorin liikevaihto supistui marraskuussa -0,67 % vuoden takaiseen verrattuna. Kolmen edellisen kuukauden (syys–marraskuu) keskimääräinen liikevaihdon kehitys oli +2,66 %.

Pk-sektorin merkittävistä toimialoista teollisuus erottui edukseen: liikevaihto kasvoi marraskuussa +5,75 % ja kolmen edellisen kuukauden keskimääräinen kehitys oli +9,63 %. Rakentamisen liikevaihto supistui marraskuussa -0,32 %, ja kolmen edellisen kuukauden keskimääräinen kehitys oli +5,81 %. Kaupan alalla liikevaihto laski marraskuussa -4,46 %, vaikka kolmen edellisen kuukauden keskimääräinen kehitys oli +3,94 %. Palvelualoilla liikevaihto supistui marraskuussa -3,11 %, ja kolmen kuukauden keskimääräinen kehitys oli +0,26 %.

Talenomin seuraamista maakunnista pk-sektorin liikevaihto supistui marraskuussa Uudellamaalla -0,67 % ja Pirkanmaalla -2,36 % vuoden takaiseen verrattuna. Kolmen edellisen kuukauden keskimääräinen liikevaihdon kehitys oli Uudellamaalla +5,77 % ja Pirkanmaalla +4,45 %. Pohjois-Pohjanmaalla pk-sektorin liikevaihto kasvoi marraskuussa +3,65 %, ja kolmen kuukauden keskimääräinen kehitys oli +1,54 %.

”Vuodenvaihteen jälkeen talouden näkymä oli monella tapaa selkiytymässä. Inflaatio on saatu hallintaan, korot ovat vakiintuneet ja yrityksissä on alettu varovaisesti katsoa kohti vuotta 2026 aiempaa luottavaisemmin. Juuri tässä vaiheessa Yhdysvaltojen presidentin esiin nostamat tulliuhkaukset eurooppalaisia liittolaisiaan kohtaan lisäävät epävarmuutta, joka ei liity talouden perustekijöihin vaan poliittisiin päätöksiin.

Suomi kuuluu maihin, joita uhka tulleista koske suoraan. Vaikka kyse on toistaiseksi uhkauksista eikä toteutuneista toimista, pelkkä epävarmuus riittää vaikuttamaan yritysten päätöksentekoon. Pk-yrityksissä investointeja ja kasvupanostuksia harkitaan tarkasti, ja ennustettavuus on näissä päätöksissä keskeisessä roolissa.

Tullien toteutuminen tai niiden lopullinen taso on vielä avoin kysymys, mutta kauppapoliittinen retoriikka itsessään on talousriski. Se heikentää luottamusta ja lisää varovaisuutta tilanteessa, jossa talouden elpyminen on muuten ollut hitaasti mutta vakaasti käynnistymässä.

Tilanne on keskeneräinen, ja sekä Euroopalla että Yhdysvalloilla on vahvat intressit välttää laajempi kauppasota. Yritysten kannalta tärkeää on säilyttää maltti ja seurata kehitystä tarkasti. Samalla on hyvä pitää mielessä, ettei talouden myönteinen peruskuva ole tämän vuoksi hetkessä muuttunut”, Talenomin johtava yritystalouden asiantuntija Juuli Ahosola huomauttaa.

Kaikki pk-yritykset

Rakentaminen

Kauppa

Palvelut

Teollisuus

Uusimaa

Pirkanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Kuljetusalan kirjanpidon erityispiirteet 

Kuljetusalan yritykset koostuvat monista liikkuvista osista – kirjaimellisesti. Kaluston hallinta, polttoainekulut ja kansainväliset reitit muodostavat kokonaisuuden, jonka seuraaminen vaatii erityisosaamista. 

Keskeisiä erityispiirteitä: 

• Kaluston hallinta: Ajoneuvojen arvon aleneminen, huolto- ja korjauskustannukset sekä leasing-sopimukset edellyttävät tarkkaa seurantaa. 
• Polttoainekulut: Polttoaine on yksi alan suurimmista kuluista, ja sen vaihteluilla on merkittävä vaikutus kannattavuuteen. Polttoaine voi muodostaa yli 40 % kaluston kokonaiskäyttökustannuksista.
• Reittien ja aikataulujen optimointi: Kulujen seuranta ja analysointi tukevat tehokasta ajosuunnittelua. Tyhjänä ajetut kilometrit syövät katetta.
• Kansainvälinen liikenne: Rajat ylittävät kuljetukset tuovat mukaan verotus-, tullaus- ja dokumentointivaatimuksia, jotka on huomioitava kirjanpidossa. 

Kuljetusalan kirjanpidon haasteet 

1. Monimutkainen kulurakenne 

Kuljetusalan yrityksillä on laaja ja muuttuva kulurakenne: polttoaine, palkat, vakuutukset, huollot, tietullit ja kaluston investoinnit. Näiden oikea-aikainen ja tarkka kirjaaminen on välttämätöntä, jotta kannattavuus voidaan arvioida luotettavasti. 

2. Sääntely ja lainsäädäntö 

Ajo- ja lepoaikasäädökset, ympäristövaatimukset, työsuojelulainsäädäntö ja liikennöinnin lupavaatimukset vaikuttavat suoraan kirjanpitoon. Sääntelyn noudattaminen edellyttää ajantasaista tietoa ja huolellista dokumentointia. Tiukentuva päästölainsäädäntö tuo paineita siirtyä pois dieselistä joka kasvattaa kaluston investointitarvetta.

3. Kansainväliset kuljetukset 

Eri maiden verotus, tullit ja rajanylitysmaksut lisäävät kirjanpidon vaativuutta. Yrityksen on tunnettava kansainvälinen sääntely, jotta kirjanpito pysyy oikeellisena ja täyttää viranomaisvaatimukset. 

4. Digitalisaatio

Alalla tarvitaan jatkuvasti uusia digitaalisia ratkaisuja ja dataohjattua päätöksentekoa, mikä vaatii investointeja ja koulutusta. Integraatio tukee laadukasta dataa, vähentää virheitä ja parantaa raportoinnin tarkkuutta.

Käytännön vinkkejä kuljetusalan kirjanpitoon 

Hyödynnä nykyaikaisia kirjanpitojärjestelmiä 

Modernit järjestelmät tehostavat kulujen seurantaa ja automatisoivat monia rutiineja, kuten laskutuksen, raportoinnin ja kulukirjaukset. Tämä vähentää virheitä ja säästää aikaa. 

Pidä kirjanpito ajantasaisena 

Ajantasaisuus on erityisen tärkeää kuljetusalalla, jossa päätöksiä tehdään nopeasti. Jokainen taloudellinen tapahtuma tulisi kirjata viiveettä. 

Seuraa kaluston kustannuksia tarkasti 

Kalusto on kuljetusyrityksen keskeisin investointi. Dokumentoi huollot, korjaukset, renkaat, varaosat, vakuutukset ja arvonalenemat järjestelmällisesti. 

Varmista sääntelyn noudattaminen 

Säännölliset päivitykset ja koulutukset auttavat pysymään ajan tasalla muuttuvasta lainsäädännöstä. Lakiriskien välttäminen säästää sekä aikaa että rahaa. 

Hyödynnä asiantuntijoita 

Ajantasainen kirjanpidon raportointi tukee yrittäjää ymmärtämään liiketoimintaa, kehittämään toimintaa ja parantamaan kannattavuutta.

Talenomin palvelut kuljetusalalle 

Talenom tarjoaa kuljetusalan yrityksille taloushallinnon palveluita, jotka on suunniteltu vastaamaan alan erityishaasteisiin. Asiantuntijat tuntevat kuljetusalan kulurakenteet, toiminnan erityispiirteet ja sääntelyn. 

Talenomin palveluihin kuuluu muun muassa: 

• Kirjanpito: Tarkka ja alan erityistarpeet huomioiva kirjanpito. 
• Veroneuvonta: Tuki verotukseen liittyvissä kysymyksissä, myös kansainvälisissä tilanteissa. 
• Vero-optimointi: Käyttöomaisuuskirjanpito.
• Taloussuunnittelu: Suunnitelmallinen talouden kehittäminen. 
• Raportointi: Selkeät ja säännölliset raportit päätöksenteon tueksi. 

Kuljetusalan kirjanpito vaatii tarkkuutta, ajantasaista tietoa ja oikeita työkaluja. Kun taloushallinto on kunnossa, yritys voi keskittyä ydinliiketoimintaan ja varmistaa pitkän aikavälin taloudellisen menestyksen. 

Ota yhteyttä Talenomiin ja varmista, että yrityksesi kuljetusalan kirjanpito on kunnossa ja taloushallinto toimii ilman turhia riskejä. 

Usein kysytyt kysymykset kuljetusalan kirjanpidosta (UKK) 

Mitä erityispiirteitä kuljetusalan kirjanpidossa on? 

Kaluston investointirahoitus, poistosuunnitelmat, myyntien itselaskutus ja tilitykset, kansainväliseen liikenteeseen liittyvät vaatimukset.    

Mitkä ovat olennaisimmat vaikuttavat seikat raporttien oikeellisuuteen?

Jaksotustarkkuus mm: poistot, polttoaineet, palkat, ajoneuvovakuutusten kirjaaminen suoriteperusteelle kuukausittain.

Miten voin helpottaa kuljetusalan kirjanpitoa?

Käytä moderneja järjestelmiä, pidä kirjanpito ajantasaisena, seuraa kaluston kuluja, noudata sääntelyä ja hyödynnä asiantuntijoita.

Verohallinto on julkaissut Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2025 toimitettavaa verotusta varten. Ohjeeseen on tehty indeksitarkistukset ja eräitä muita tarkennuksia ja tarkistuksia.

Yhtenäistämisohjeet on tarkoitettu tueksi säännösten tulkinnassa, myös silmällä pitäen niitä tilanteita, joissa joudutaan arvioimaan raha- ja prosenttimääriä. Yksittäistapauksessa verovelvollisen esittämä selvitys on kuitenkin aina ensisijainen verotuksen peruste.
Lue lisää ››

Verotuksen muutoksia vuonna 2026

Vuonna 2026 tulee voimaan useita muutoksia verotukseen. Keväällä on tarkoitus tulla voimaan laki ensisijaisesta digitaalisuudesta, jonka myötä henkilöasiakkaat ja yritykset saavat viranomaispostin ensisijaisesti sähköisesti.

Vuoden 2026 verotuksessa henkilöasiakkaille tulevat esimerkiksi seuraavat muutokset:

• Palkansaajien kaavamainen työhuonevähennys poistuu.
• Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja ei voi enää vähentää verotuksessa.
• Työsuhdepolkupyöräedun verovapaus poistuu työsuhdepolkupyöristä, joista on sovittu 24.4.2025 tai sen jälkeen.

Lahjojen ja perinnön verovapauden raja nousee:

• Yksityishenkilö voi lahjoittaa toiselle henkilölle verovapaasti enintään 7 499 euroa kolmen vuoden välein.
• Perinnöstä ei jatkossa tarvitse maksaa veroa, jos perittävä omaisuuden arvo on alle 30 000 euroa.

Alennettuun 14 prosentin verokantaan kuuluvien tavaroiden ja palveluiden arvonlisävero laskee vuoden 2026 alusta 13,5 prosenttiin. Tähän verokantaan kuuluvat esimerkiksi elintarvikkeet, ravintola- ja ateriapalvelut, lääkkeet, henkilökuljetukset ja majoituspalvelut.
Lue lisää ››

Verojen viivästyskorot laskevat

Vuonna 2026 myöhässä maksetuista veroista maksetaan aiempaa pienempää viivästyskorkoa.

Huojennettu viivästyskorko laskee 6,5 prosentista 4,5 prosenttiin. Huojennettua viivästyskorkoa maksetaan jäännösverosta ja lisäennakosta niiden eräpäivään saakka. Perintöveron viivästyskorko laskee 8 prosentista 4,5 prosenttiin ja muiden verolajien korko 11,5 prosentista 9,5 prosenttiin.
Lue lisää huojennetusta viivästyskorosta››
Lue lisää viivästyskorosta, kun maksu myöhästyy ››

Muutoksia osakevaihtoa koskevaan verosääntelyyn

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esittämät lakimuutokset osakevaihtoihin ja osinkojen verotukseen liittyen. Muutoksilla on vaikutusta osakkeiden arvostukseen ja hankintamenon määräytymiseen, osakeyhtiöiden vuoden 2025 veroilmoituksiin sekä osingonsaajien verotukseen verovuodesta 2026 lähtien:

• Hankitut osakkeet arvostetaan jatkossa hankintamenon sijaan siihen matemaattiseen arvoon, joka niillä oli ennen osakevaihtoa. Edellytyksenä on, että osinkoa jakava yhtiö on ollut hankkivana osapuolena osakevaihdossa 1.1.2017 tai sen jälkeen ja osapuolet ovat olleet etuyhteydessä. Muutoksella on vaikutus siihen, miten yhtiön nettovarallisuus lasketaan.
• Jatkossa etuyhteysosakevaihdolla hankittujen kohdeyhtiön osakkeiden hankintamenona pidetään niiden osakevaihtoa edeltävää matemaattista arvoa. Muutos vaikuttaa muun muassa osakkeiden luovutuksen verotukseen ja koskee osakevaihtoja, jotka tehdään 1.1.2026 tai tämän jälkeen.
• Lakimuutoksen mukaisen osakevaihdon jälkeen hankittujen osakkeiden arvostuksen vaikutukset osakeyhtiöiden vuoden 2025 veroilmoituksiin koskevat yhtiöitä, joiden tilikausi päättyy 8.12.2025 tai sen jälkeen. Verohallinto julkaisee päivitetyt veroilmoituksen täyttöohjeet ja syventävät vero-ohjeet viimeistään alkuvuodesta 2026.
• Verohallinto oikaisee yhtiön matemaattista arvoa vuodesta 2026 alkaen, jos osinkoa jakava yhtiö ei ole arvostanut osakkeitaan uudella tavalla lakimuutoksen mukaisen osakevaihdon jälkeen. Tämä vaikuttaa siihen, miten luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osingot jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin. Muutokset koskevat kaikkia osinkoja, jotka voi nostaa 1.1.2026 alkaen.

Lue lisää ››

Ulkomaille maksettavien osinkojen ja rojaltien lähdeveroprosentit 2026

Verohallinto on julkaissut Suomesta ulkomaille maksettavien osinkojen, sijoitusrahastojen voitto-osuuksien ja rojaltien lähdeveroprosentit vuodelle 2026. Jos valtiota ei mainita, vero on 20 % tai 30 %.
Lue lisää ››

Työnantajan ottama sairauskuluvakuutus

Verohallinto on julkaissut päivitetyn ohjeen Työnantajan ottaman sairauskuluvakuutuksen verotus. Ohjeeseen on lisätty ohjeistusta vakavan sairauden varalta otetuista vakuutuksista, vakuutusturvien erillisyyden arvioimisesta ja nautintaperiaatteen vaikutuksesta sairauskuluvakuutuksesta muodostuvan edun ajalliseen kohdentumiseen.
Lue lisää ››

PRH on tehnyt tutkintapyynnön epäillystä huijaussivustosta

Epäilty huijaussivusto Finland Trade Registry jäljittelee tietopalvelua, joka antaa vaikutelman, että sieltä voi hakea ja ostaa kaupparekisteriotteita, yhtiöjärjestyksiä, tilinpäätöksiä ja muita asiakirjoja. Sivustolla ei ole mitään tekemistä Virre-tietopalvelun kanssa.
Lue lisää ››

Uusi toimialaluokitus käyttöön vuoden 2026 alussa

Uusi toimialaluokitus TOL 2025 otetaan Verohallinnossa käyttöön vuoden 2026 alussa. Siihen saakka käytetään vanhaa luokitusta TOL 2008. Verohallinto päivittää yrityksen toimialaluokituksen vuoden vaihteessa. Yrityksille ei lähetetä tiedon päivittämisestä erillistä ilmoitusta. Toimialaluokituksen voi tarvittaessa muuttaa OmaVerossa, kun päivitys on nähtävissä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ).
Lue lisää ››

Uudet elinvoimakeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2026

Vuoden alusta aloittaa kymmenen uutta elinvoimakeskusta korvaten 15 ELY-keskusta. Elinvoimakeskukset hoitavat monipuolisia tehtäviä liittyen mm. elinkeinoihin ja yrittäjyyteen, alueelliseen työllisyyteen sekä työvoiman osaamiseen.
Lue lisää ››

Finnveran rahoituksen sisältämä de minimis -tuki julkiseksi

De minimis -tukien julkaisuvelvoite tulee voimaan 1.1.2026. Euroopan unionin jäsenvaltiot julkaisevat de minimis -tuet keskitetyssä kansallisessa tai EU-tasoisessa rekisterissä. Suomi on valinnut tukitietojen ilmoittamisrekisteriksi EU-keskusrekisterin. Finnvera ilmoittaa rekisteriin 1.1.2026 ja sen jälkeen tehtävistä rahoituspäätöksistä de minimis -tukea koskevat tiedot. Julkaistavia tietoja ovat tuensaajan nimi, y-tunnus, tuen määrä, päätöspäivämäärä ja tuen myöntäjä.
Lue lisää ››

Loppuraportin toimittaminen määräaikaan mennessä rahoituksen edellytyksenä

Business Finland tiukentaa projektien raportointikäytäntöjä. Myönnettyä rahoitusta ei makseta, jos loppuraporttia ei ole tehty määräajassa. Tämä käytäntö koskee kaikkia käynnissä olevia projekteja. Raportointiaikataulun mukaisen määräajan jälkeen toimitettavaa loppuraporttia ei käsitellä eikä rahoitusta makseta. Raportoinnin määräajalle voi hakea pidennystä, mutta hakemus on jätettävä ennen raportoinnin määräaikaa. 
Lue lisää ››

Irtisanomiskynnys alentuu vuoden 2026 alusta

Eduskunta on hyväksynyt lain henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta. Jatkossa irtisanomiseen riittää asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta. Ennen irtisanomista työntekijää pitää kuitenkin kuulla ja selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.
Lue lisää ››

Peruskorko ennallaan

Valtiovarainministeriö on vahvistanut tammi-kesäkuulle 2026 peruskoroksi 2,25 prosenttia. Sama korkotaso on ollut voimassa 1.7.2025 alkaen.
Lue lisää ››

Pk-yritysten liikevaihto kasvoi lokakuussa +2,02 % vuoden takaiseen verrattuna. Kolmen viimeisen kuukauden keskimääräinen liikevaihdon kehitys oli -0,47 %.

Pk-sektorin merkittävistä toimialoista liikevaihto kasvoi lokakuussa vuoden takaiseen verrattuna rakentamisessa +7,45 %, kaupan alalla +3,14 %, palveluissa +3,28 % ja teollisuudessa +12,19 %. Kolmen viimeisen kuukauden keskimääräinen liikevaihdon kehitys oli rakentamisessa +0,62 %, kaupan alalla +1,30 %, palveluissa -0,88 % ja teollisuudessa +7,88 %.

Talenomin seuraamista maakunnista pk-sektorin liikevaihto kasvoi lokakuussa Uudellamaalla +4,80 %, Pirkanmaalla +7,69 % ja Pohjois-Pohjanmaalla +0,32 % vuoden takaiseen verrattuna. Kolmen viimeisen kuukauden keskimääräinen liikevaihdon kehitys oli Uudellamaalla +3,50 %, Pirkanmaalla +2,16 % ja Pohjois-Pohjanmaalla -6,33 %.

“Pk-yritysten lokakuun liikevaihdon kasvu kertoo rohkaisevan viestin palaavasta luottamuksesta, vaikka käänne on vielä kapea ja herkkä.

Euroalueen näkymä tukee varovaista optimismia. EKP:n joulukuun ennuste nojaa lähivuosina euroalueen tasaiseen kasvuun, kun rahoitusolojen helpottuminen alkaa näkyä investoinneissa ja yksityisessä kulutuksessa. Kyse ei ole nopeasta nousukiidosta, vaan asteittaisesta vahvistumisesta, jossa kysyntä alkaa levitä aiempaa laajemmalle yrityskentässä.

Suomen osalta Suomen Pankin joulukuinen viesti on samansuuntaisesti maltillinen. Talous kasvaa, mutta elpyminen on hidasta ja epätasaista. Kasvun odotetaan vahvistuvan vähitellen, kun kotimainen kysyntä elpyy ja vienti vetää kohtuullisesti. Pk-yrityksille tämä tarkoittaa ympäristöä, jossa mahdollisuuksia on olemassa, mutta kasvu vaatii edelleen tarkkaa tekemistä ja kärsivällisyyttä.

Vuoden päättyessä on paikallaan kiittää suomalaisia yrittäjiä, heidän perheitään ja pk-yrityksissä työskenteleviä sitkeydestä ja pitkäjänteisyydestä haastavien aikojen keskellä. Toivotan koko Talenomin puolesta rauhallista joulunaikaa ja valoa tuovaa uutta vuotta 2026”, Talenomin johtava yritystalouden asiantuntija Juuli Ahosola toteaa.

Kaikki pk-yritykset

Rakentaminen

Kauppa

Palvelut

Teollisuus

Uusimaa

Pirkanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Tässä blogikirjoituksessa on koottuna tulevia muutoksia hieman tarkemmin.

Työntekijä- ja työnantajamaksut

Työntekijöiden palkoista perittävien sivukulujen osalta suurin muutos kohdistuu työeläkemaksuihin. Muutoksen myötä 53–62-vuotiaiden korotettu TyEL% 8,65 poistuu ja jatkossa kaikkiin työntekijöihin sovelletaan samaa TyEL%, joka ensi vuoden alusta tulee olemaan 7,30 %. Samalla vakuuttamisvelvollisuutta jatketaan 68 ikävuoteen asti, ja syntymävuodesta riippuen aina 70 ikävuoteen saakka. Aiemmin vakuuttamisvelvollisuus on päättynyt sen kalenterikuukauden lopussa, kun henkilö täyttää 68 vuotta.

Työttömyysvakuutusmaksut tulevat nousemaan ja ensi vuoden alusta työntekijältä perittävä työttömyysvakuutusmaksu on 0,89 % palkkasummasta. Osaomistajan työttömyysvakuutusmaksun määrä tulee olemaan 0,39 %.

Työnantajan maksuihin on tulossa myös muutoksia. Työnantajan sairausvakuutusmaksu v. 2026 tulee olemaan 1,91 %. Työantajan laskennallinen eläkemaksu laskee, mutta työttömyysvakuutusmaksu sen sijaan nousee.

Luontoisedut

Luontoisetujen verotusarvot päivitetään vuosittain taloudellisen tilanteen mukaan. Vaikuttavina tekijöinä voidaan pitää esimerkiksi hintatason ja kustannusten sekä verotuksen oikeudenmukaisuutta näihin molempiin tekijöihin nähden.

Polkupyöräetu

Kenties päättyvän vuoden puhutuin aihe luontoisetujen näkökulmasta. Polkupyöräedun verovapaus lakkaa vuodesta 2026 alkaen seuraavin siirtymäsäännöksin:

Polkupyöräetu hankittu 23.4.2025 tai ennen à verovapaata sopimuskauden loppuun, kuitenkin enintään viisi vuotta edun käyttöönotosta

Polkupyöräetu hankittu 24.4.2025 tai jälkeen à verovapaata vuoden 2025 loppuun, verollista 1.1.2026 alkaen

Polkupyöräetu hankittu 1.1.2026 tai jälkeen à verollista alusta lähtien

Ratkaisevinta verovapauden osalta on pyörän tilaamisen tai ostamisen ajankohta. Samat säännökset koskevat tilanteita, joissa pyörä on hankittu leasing-sopimuksella tai kun työnantaja omistaa pyörän itse.

Autoedut

Autoedun verotusarvojen laskentaperusteissa ei ole tulossa ensi vuodelle euromääräisiä muutoksia. Autojen ikäryhmät kuitenkin päivittyvät vuoden vaihtumisen myötä tuttuun tapaan. Esimerkiksi vuonna 2023 käyttöönotettu auto kuuluu ensi vuoden alusta alkaen ikäryhmään B (v. 2025 ikäryhmä A).

Luontoisetuautoja koskevilla huojennuksilla on kannustettu tekemään ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Huojennukset voidaan jakaa tuloverolain ja luontoisetupäätöksen huojennuksiin. Huojennusten voimassaolo vuonna 2026:

Tuloverolain huojennukset

• Vähäpäästöisten luontoisetuautojen (päästöarvo 0–100 g/km) määräaikainen huojennus 85 €/kk päättyy vuoden 2025 loppuun.
• Täyssähköautoihin (päästöarvo 0 g/m) kohdistuvat huojennukset jatkuvat sellaisinaan. 170 € huojennuksen määräaikaa on jatkettu vuoden 2029 loppuun saakka.

Luontoisetupäätöksen huojennukset

• Vähäpäästöisen vapaan autoedun huojennus 60 €/kk tai 0,04 €/km voimassaolo jatkuu sellaisenaan myös ensi vuonna.
• Vapaana autoetuna annetun täyssähköauton huojennus 120 €/kk tai 0,08 €/km jatkuu myöskin sellaisenaan vuoden 2026 ajan.

Ravintoedun verotusarvo

Aiemmin verovapaa, työnantajan kustantama auton lataussähkö työpaikalla on vuoden 2026 alusta alkaen työntekijälle erillinen veronalainen luontoisetu. Edun arvo on täyssähköautolle 30 €/kk ja ladattavalle hybridiautolle 20 €/kk. Luontoisetupäätöksessä ei erikseen määritellä kaavamaista arvoa lataussähkön verotusarvolle, jos autoa ladataan julkisessa latauspisteessä. Tällöin lataussähkö arvostettaisiin käypään arvoon.

Edun alaraja nousee 8,80 euroon (8,60 € v. 2025) ja yläraja nousee 14,00 euroon (13,70 € v. 2025). Uudet verotusarvot on määritelty myös laitos- ja valvontaruokailun sekä hotelli-, ravintola- ja lentohenkilökunnan ravintoeduille.

Verovapaat matkakustannusten korvaukset

Kilometrikorvauksen uusi arvo tulee olemaan 0,55 snt/km, joka viime vuosista poiketen tulee hieman laskemaan. Päivärahojen arvot sen sijaan nousevat seuraavasti: osapäiväraha 25 € ja kokopäiväraha 54 €. Tärkeä huomio on, että mikäli verottomia korvauksia ansaitaan vuoden 2025 aikana, mutta korvaus maksetaan vuoden 2026 puolella, käytetään tällöin vuoden 2025 arvoja korvauksen määrää laskettaessa.

Palkankorotukset

Monet eri toimialat ovat sopineet palkankorotuksista jo ennakkoon vuoden 2026 osalta. Me Talenomilla seuraamme usean toimialan työehtosopimuksia ja tiedotamme asiakkaitamme palkankorotuksista niiden ollessa ajankohtaisia.

Palkka-avoimuus

Aiheeseen on ryhdytty valmistautumaan jo kuluvankin vuoden aikana, mutta viimeistään nyt olisi hyvä hetki ryhtyä valmistautumaan tuleviin muutoksiin palkka-avoimuuden osalta. Palkka-avoimuuden taustalla on sukupuolten välinen tasa-arvo. Palkka-avoimuus tulee vaikuttamaan esimerkiksi rekrytointikäytäntöihin, työntekijän tiedonsaantioikeuksiin, työnantajan tiedonantovelvollisuuksiin sekä raportointiin tasa-arvovaltuutetulle.

Palkka-avoimuus ei ole vaihtoehtoista. Palkka-avoimuus ei ole sitä, että työntekijät saavat pyydettäessä tietää kollegoidensa palkat. Palkka-avoimuus on pakottavaa säädäntöä. Palkka-avoimuus koskee kaikkia yrityksiä koosta riippumatta. Selkeyden, tasapuolisuuden, läpinäkyvyyden ja työnantajamielikuvan perusteella voitaisiinko ajatella, että palkka-avoimuus ei ole pakollinen paha vaan mahdollisuus?

Asiantuntijamme auttavat mielellään esimerkiksi palkkarakenteiden ja rekrytointiprosessien kehittämisessä yrityksessänne.

Tässä kirjeessä kerromme, mitä muutokset tarkoittavat käytännössä ja miten voitte valmistautua ajoissa, jotta velvoitteet muuttuvat hallituiksi prosesseiksi.

Palkka-avoimuus on tulossa – varmista, että yrityksenne on valmis

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tuo työnantajille merkittäviä velvoitteita ja työntekijöille uusia oikeuksia. Sen tavoitteena on kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja, lisätä läpinäkyvyyttä palkkauksessa ja varmistaa, että palkkaus perustuu objektiivisiin, sukupuolineutraaleihin kriteereihin. Suomessa direktiivin edellyttämät lakimuutokset valmistuvat arviolta vuoden 2026 alkupuolella, ja pääosin Tasa-arvolakiin tehtävät muutokset on tarkoitus tulla voimaan 18.5.2026. Työnantajien kannattaa aloittaa valmistautuminen viimeistään nyt, sillä suurin osa velvoitteista koskee kaikkia työnantajia.

Keskeisimmät työnantajaa koskevat velvoitteet:

• Palkkarakenne ja arviointi: Työnantajan on luotava läpinäkyvä palkkausjärjestelmä ja arvioitava eri työtehtävien samanarvoisuus objektiivisin, sukupuolineutraalein kriteerein.
• Rekrytointi: Työnantajan on ilmoitettava palkka tai palkkahaitari työpaikkailmoituksessa tai viimeistään ennen haastattelua. Työnhakijan aiempaa palkkaa ei saa kysyä.
• Palkkatiedot: Työntekijällä on oikeus saada tieto omasta palkastaan ja samaa tai samanarvoista työtä tekevien keskimääräisestä palkkatasosta. Tiedonsaantioikeus ei kosketa yksittäisiä palkkoja. 
• Raportointi (yli 100 työntekijää):
• 100–249 työntekijää: raportointi joka 3. vuosi
• 250+ työntekijää: raportointi vuosittain
• Raportointi koskee sukupuolten palkkaeroja, ja perusteettomat erot on korjattava 6 kuukaudessa yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa
• Jos palkkaero ylittää 5 %, tehdään yhteinen palkka-arviointi.

Mistä lähteä liikkeelle?

Arvioi nykytila

• Käy läpi nykyinen palkkausmalli ja sen toimivuus. Onko palkkojen määräytymisperusteet dokumentoitu ja ymmärrettävissä?
• Varmista, että tehtävänkuvaukset ovat ajan tasalla ja kuvaavat työn sisältöä, vastuuta ja vaativuutta.
• Miten organisaatiossa määritellään, että kaksi työtä ovat samanarvoisia? Onko käytössä objektiiviset, sukupuolineutraalit kriteerit (esim. osaaminen, vastuu, työkuormitus, työolosuhteet)?

Päivitä palkkausjärjestelmä

• Tee palkkausmallista selkeä ja helposti perusteltava. Työntekijöiden tulee ymmärtää, miten palkka määräytyy.
• Varmista, että palkkojen määräytymisperusteet eivät sisällä sukupuoleen liittyviä eroja.
• Laadi kirjalliset ohjeet palkan määräytymisestä.

Valmistaudu rekrytointimuutoksiin:

• Lisää palkka/palkkahaitari työpaikkailmoituksiin.
• Poista käytännöt, joissa kysytään aiempaa palkkaa.

Suunnittele tiedonsaantiprosessi:

• Luo malli, jolla työntekijät voivat pyytää palkkatietoja.
• Varmista tietosuojan toteutuminen.

Saat lisää tietoa ja käytännön vinkkejä asiantuntijamme blogista: EU:n palkka-avoimuusdirektiivi. Lisäksi Talenomin HR-palvelut tarjoavat asiantuntevaa tukea, kun valmistaudut palkka-avoimuuden vaatimuksiin.

Henkilöperusteisen irtisanomisen kynnys madaltuu

Hallitus antoi 23.10.2025 esityksen lakimuutoksesta, jolla alennetaan henkilöperusteista irtisanomiskynnystä. Lakimuutoksen on määrä astua voimaan 1.1.2026. Tätä kirjoitettaessa (marraskuussa 2025) lakiesitys on vielä eduskunnan käsiteltävänä. Lain voimaantulosta siinä muodossa kuin seuraavassa kerromme, ei siis ole vielä varmuutta. Otathan tämän huomioon, kun luet seuraavaa tietopakettiamme.

Suunnitellun lakimuutoksen tavoitteena on, että yritykset uskaltaisivat työllistää nykyistä rohkeammin ihmisiä, ja työn tuottavuus kehittyisi Suomessa. Lakimuutoksella halutaan vähentää irtisanomisen oikeudellisia riskejä. 

Lakimuutoksen johdosta työsopimuksen päättämiseen työntekijän henkilöön liittyvällä perusteella riittää jatkossa asiallinen syy. Nykylain mukaan edellytyksenä on asiallinen ja painava syy. Valitettavasti lakisäännöksen terminologia säilyy tältä osin kovin täsmentämättömänä useille maallikkotietämyksellä ja ilman erityistä työoikeudellista asiantuntemusta toimiville työnantajille.

Laki sisältää uutuutena esimerkkiluettelon irtisanomisperusteeksi kelpaavista asiallisista syistä. Käytännössä työntekijän velvoitteiden laiminlyöntinä voitaisiin pitää esimerkiksi työnantajan antamien määräysten noudattamatta jättämistä, töiden laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä sekä huolimattomuutta työssä.

Irtisanomista koskevasta lakipykälästä poistetaan vaatimus rikkeen olennaisuudesta ja vakavuudesta. Ajatuksena on, että vakavaa ja olennaista vähäisempikin rike voi olla irtisanomisperuste. Irtisanomiskynnyksen arviointi perustuu kuitenkin jatkossakin kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon sekä työntekijän että työnantajan menettely ja olosuhteet. Työntekijän mahdollinen aiempi moitittava toiminta voidaan ottaa huomioon tätä kokonaisharkintaa tehtäessä.

Työnantajan osalta irtisanomista helpottaa jatkossa se, ettei työnantajalla ole enää velvollisuutta selvittää mahdollisuutta tarjota työntekijälle muuta työtä. Tällainen velvollisuus työnantajalla säilyy vain, jos kyse on työntekijän työntekoedellytysten muuttumiseen liittyvästä tilanteesta (esim. sairaus- tai vammatilanteet).

Työnantajan kannalta olennaista on muistaa (vähintäänkin) seuraavat käytännön toimintaa ohjaavat periaatteet:

• Irtisanomista ei saa tehdä mielivaltaisin perustein, vähäisen rikkeen johdosta tai syrjivästi. Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei riitä irtisanomisperusteeksi. Nimenomaisesti todetaan, että työnantajan tulee huolehtia omista velvoitteistaan, kuten riittävästä ohjeistamisesta. Irtisanomisperustetta ei ole esimerkiksi, jos työntekijän laiminlyönti johtuu työnantajan puutteellisesta ohjeistamisesta.
• Lakimuutos ei muuta varoitusedellytystä. Pääsääntönä on jatkossakin, että työntekijää ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä. Poikkeuksellisesti työnantajalla ei ole ennakollista varoitusvelvollisuutta, mikäli kyse on niin vakavasta rikkomuksesta, että työsuhteen jatkamista ei voida kohtuudella edellyttää. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että varoituksessa selkeästi ja yksilöidysti ilmaistaan se menettely, jonka työnantaja katsoo olevan vastoin työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksesta tulee myös ilmetä uhka työsuhteen päättymisestä.
• Laissa luetellut kielletyt irtisanomisperusteet pysyvät voimassa. Työsopimuslaki sisältää luettelon seikoista, joita ei voi ainakaan käyttää perusteena irtisanoa työsopimus. Nostan näistä kieltoperusteista esiin työntekijän sairauden, joka nousee melko usein esiin käytännön työelämässä. Työnantajalla ei ole jatkossakaan oikeutta irtisanoa työntekijää sairauden perusteella, ellei työkyvyn vähentyminen ole niin olennaista ja pitkäaikaista, ettei jatkamisedellytyksiä kohtuudella ole. Lakimuutoksella ei poisteta tätä kiellettyjen irtisanomisperusteiden luetteloa. Työnantajan on syytä varmistua siitä, ettei harkinnassa oleva irtisanomisperuste ole kielletty suoraan lain nojalla.
• Lakimuutos ei vähennä perusteettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta eikä muuta irtisanomismenettelyä. Lakimuutoksella ei muuteta perusteettomasti tehdystä työsopimuksen päättämisestä maksettavia korvausmääriä. Mikäli työnantaja on päättänyt työsopimuksen perusteetta, työntekijällä on jatkossakin oikeus 3-24 kuukauden palkkaa vastaavaan päättämiskorvaukseen. Lisäksi työnantajalla on lakimuutoksen jälkeenkin velvollisuus varata työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi ennen irtisanomispäätöksen tekemistä. 
• Lakimuutos ei madalla ”tu-ta-perusteista” irtisanomiskynnystä. Lakimuutos koskee yksinomaan henkilöperusteista irtisanomista, eikä lailla muuteta taloudellisista, tuotannollisista tai uudelleenjärjestelyistä johtuvan irtisanomisen kynnystä. Laki säilyy tältä osin ennallaan: Taloudellisen ja tuotannollisen irtisanomisperusteen on jatkossakin täytettävä asiallisen ja painavan syyn vaatimus.

Lakiesitys on kirvoittanut jo tuoreeltaan kritiikkiä oikeusoppineilta. Ongelmalliseksi on todettu muun muassa se, ettei laki anna jatkossakaan työnantajalle konkreettisia työkaluja irtisanomisen edellytysten arviointiin. Työnantajan tulee kyetä myös tulevaisuudessa harkitsemaan irtisanomisperusteen täyttymistä kussakin yksittäistapauksessa ja hahmottaa hyvin laajasti kokonaisuus kaikista asiaan vaikuttavista seikoista – vieläpä objektiivisesti ja joutuisasti. Työnantajan haasteet irtisanomistilanteissa eivät siten välttämättä helpotu nykyisestä. Voidaan arvioida, että vasta lakimuutoksen jälkeinen oikeuskäytäntö tullee selventämään sitä, kuinka paljon alempi irtisanomiskynnys on jatkossa verrattuna nykytilaan.

AI Act tuo tekoälylukutaidon pakolliseksi – mitä työnantajien on tiedettävä?

Euroopan unionin tekoälyasetus (AI Act) tuli voimaan elokuussa 2024. Sen vaatimukset astuvat voimaan vaiheittain, pääosin elokuussa 2026. Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyä kehitetään ja käytetään EU:ssa turvallisesti, eettisesti ja perusoikeuksia kunnioittaen.

Jos organisaatiossa käytetään tekoälyä, AI Act velvoittaa työnantajia varmistamaan henkilöstön riittävän tekoälylukutaidon (voimassa 2.2.2025 alkaen). Tämä tarkoittaa, että työnantajien tulee järjestää koulutusta ja ohjeistusta, jotta työntekijät ymmärtävät tekoälyjärjestelmien toimintaa, mahdollisuuksia ja niihin liittyviä riskejä. Globaalin tutkimuksen mukaan työntekijät hyödyntävät enenevässä määrin ilmaisia tekoälytyökaluja työssään. Ilman selkeitä ohjeita tekoälyn käyttö voi aiheuttaa riskejä tietosuojalle, luottamukselle ja lainsäädännön noudattamiselle. Sekä AI Act että GDPR edellyttävät, että tekoälyn käyttö on läpinäkyvää ja turvallista – myös silloin, kun käytetään kolmannen osapuolen työkaluja.

Kun tekoälyn käyttöä ohjataan oikein, se muuttuu riskistä kilpailueduksi.

Tutustu myös asiantuntijamme kirjoitukseen Tekoälystrategia liiketoiminnassa – käytännön vinkit yrityksille – Talenom Tilitoimisto

—

Mikäli kaipaat apua näihin tai muihin työoikeudellisiin asioihin, otathan meihin yhteyttä.  

Tilitoimiston asiakkaana käsittelet usein arkaluonteisia talous- ja henkilötietoja, joten turvallinen toiminta ja valppaana olo on verkossa erittäin tärkeää.  Kaikkiin yllättäviin yhteydenottoihin, joissa pyydetään kirjautumistietoja tai pankkitunnuksia, kannattaakin suhtautua kriittisesti ja toimia maltilla.

Käytännön vinkkejä miten suojaat omat ja yrityksesi tiedot:

• Käytä vahvoja, uniikkeja salasanoja
  • Unohda lyhyet, helpot salasanat. Suosi pitkiä, vähintään 16 merkkiä sisältäviä salasanoja.   Jos yksi tunnus vuotaa, muut käyttämäsi palvelut pysyvät turvassa. Älä myöskään luovuta käyttäjätunnuksiasi toisen henkilön käyttöön.
• Aktivoi aina monivaiheinen tunnistautuminen
  • Esimerkiksi Easor APPissa monivaiheinen tunnistautuminen on ollut pakollinen jo vuosia, mutta suojaa myös muut tärkeät palvelusi aktivoimalla monivaiheinen tunnistautuminen.
• Ole tarkkana sähköpostien ja linkkien kanssa
  • Huijausviesteissä on usein kiireen tuntu.  Älä avaa epäilyttäviä liitteitä tai klikkaa linkkejä. Varmista aina lähettäjältä soittamalla heidän asiakaspalveluunsa, jos et ole varma viestin sisällöstä.
• Pidä aina ohjelmistot ajan tasalla
  • Päivitä laitteidesi käyttöjärjestelmät, ohjelmistot ja selaimet säännöllisesti. Päivitykset korjaavat tietoturva-aukkoja ja parantavat suojaa. Lataa sovellukset aina vain virallisista sovelluskaupoista.
• Varmista yhteyden turvallisuus
  • Käytä vain suojattuja sivustoja. Vältä julkisia Wi-Fi-verkkoja.
• Kysy tarvittaessa neuvoa
  • Jos jokin asia mietityttää meidän palveluihimme liittyen, voit aina ottaa yhteyttä Talenomin asiakaspalveluun 0207 525 000 / info@talenom.fi  tai suoraan palvelupäällikköösi
  • Jos epäilet verkkopankkitunnustesi joutuneen vääriin käsiin, sulje tunnukset viipymättä soittamalla pankkiisi. Tee rikosilmoitus poliisille vasta sen jälkeen.

—

Suvi Hautamäki

Head of Information Security

Talenom Oyj