Yrittäjän vero- ja lakiuutiset tammikuu 2026

Valmistaudu ViDA -EU:n digiajan alv-uudistukseen

EU uudistaa arvonlisäverotusta vastaamaan digitaalista liiketoimintaa. Muutokset koskevat erityisesti alv‑rekisteröintiä, alustataloutta sekä sähköistä laskutusta. Suurimmat uudistukset tulevat voimaan vuosina 2028–2035.

Uudistuksen myötä arvonlisäveron erityisjärjestelmien (One-Stop Shop, OSS) käyttö laajenee. Lisäksi käyttöön otetaan uusi oman tavaran siirtoja koskeva erityisjärjestelmä. Samalla luovutaan toimitusvarasto- eli ns. call off – varastoja koskevista säännöksistä.

Alustatalouden arvonlisäverotuksen uudistus koskee sähköisiä alustoja, jotka tarjoavat lyhytaikaisia (enintään 30 vuorokautta) majoituspalveluja tai henkilökuljetuspalveluja.

EU:n sisäisessä B2B-kaupassa otetaan käyttöön pakollinen sähköinen laskutus ja liiketoimikohtainen alv‑raportointi. Yritysten on lähetettävä ja vastaanotettava EU-standardin mukaisia e-laskuja. Myyjän pitää tehdä lasku ja raportoida laskun tiedot veroviranomaiselle 10 päivän sisällä tavaran toimituksesta tai palvelun suorituksesta. Ostaja raportoi omat laskutiedot 5 päivän sisällä. Ostolaskujen raportointi on jäsenvaltioille valinnainen.

Sähköinen laskutus ja raportointi tulee pakolliseksi EU-rajat ylittävissä tilanteissa 1.7.2030 alkaen. Samalla luovutaan yhteenvetoilmoituksista.

Neuvoston asetukset velvoittavat kaikkia jäsenmaita ja niitä on sovellettava sellaisenaan. Direktiivi sisällytetään lakiin, jonka valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö. EU-komissio valmistelee tarkempia teknisiä ohjeita.
Lue lisää ››

Vältä mätkyt ja pienennä maksettavan koron määrää

Jos verovuoden aikana maksetut ennakonpidätykset tai ennakkoverot eivät riitä kattamaan koko verovuoden verojen määrää, jäljelle jäävä osuus peritään jäännösverona lopullisen verotuksen yhteydessä. Puuttuvan osuuden maksamiseksi voi hakea lisäennakkoa. Lisäennakon maksaminen pienentää sekä mahdollisen jäännösveron määrää että sille kertyvää korkoa.

Toiminimiyrittäjät ja muut yksityishenkilöt voivat hakea lisäennakkoa verovuoden joulukuusta aina siihen saakka, kun heidän oma verotuksensa päättyy. Verotuksen päättymispäivä löytyy verovuoden 2025 verotuspäätöksestä.

Yhteisöt, kuten osakeyhtiöt, voivat puolestaan hakea lisäennakkoa vasta verovuoden päättymisen jälkeen.

Yleensä verovuoden aikana veroja ei voi täydentää lisäennakolla, vaan tällöin tulee hakea ennakkoveroa tai muutosta jo määrättyyn ennakkoveroon.
Lue lisää ››

Kryptovarojen verotus

Verohallinto on päivittänyt ohjeensa, joka koskee virtuaalivaluuttojen verotusta. Ohjeen nimi on muutettu, koska kaikkia virtuaali- ja kryptovaluuttoja sekä erilaisia vertaisvaluuttoja kutsutaan nykyisin yhdellä termillä: kryptovarat. Päivitetty ohje kuvaa muun muassa kryptovarojen lukitsemiseen, lainaamiseen, vaihtamiseen ja säilyttämiseen liittyviä tilanteita sekä niiden verokohtelua. Siinä käsitellään myös kryptovarojen menetyksiä ja kryptovarojen käyttöä rahapelaamisessa.

Kryptovarojen valvonta tiukkenee. Vuoden alussa voimaan tullut laki velvoittaa kryptovarapalveluiden tarjoajat raportoimaan sekä yksityishenkilöiden että yritysten tekemät vaihto- ja siirtotapahtumat. Raportointivelvollisuus koskee sekä kotimaisia että ulkomaisia palveluntarjoajia.
Lue lisää kryptovarojen verotuksesta ››
Lue lisää tiedonantovelvoitteesta››

Työntekijän puolesta maksettujen oikeudenkäyntikulujen verotus

Verohallinnon ohjetta Työnantajan työntekijän puolesta maksamien oikeudenkäyntikulujen, sakkojen ja vastaavien kulujen verotus on päivitetty 1.1.2026 lähtien sovellettavan uuden TVL 69 e §:n voimaantulon vuoksi.

Vuodesta 2026 alkaen työnantajan työntekijän puolesta maksamat oikeudelliset neuvonta- ja oikeudenkäyntikulut ovat työntekijälle verovapaita, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

• kulujen maksaminen on työnantajan liiketoiminnan kannalta perusteltua,
• asia on aiheutunut osana työntekijän työtehtävien suorittamista,
• työntekijä ei ole mieltänyt toimintaansa lainvastaiseksi jo tekohetkellä, ja
• työntekijä ei ole saanut kuluihin korvausta muualta ja sitoutuu palauttamaan mahdollisen myöhemmin muualta saamansa korvauksen työnantajalle.

Säännöksellä muutettiin aiempaa verotus- ja oikeuskäytäntöä, jossa tällaiset kulut tulkittiin usein veronalaiseksi palkkatuloksi.
Lue lisää ››

Finanssialan asiakasetujen verotus

Verohallinto on päivittänyt ohjeensa, joka koskee asiakasetujen verotusta. Ohjeessa kuvataan, miten yksityishenkilöiden saamat erilaiset asiakasetuudet käsitellään tuloverotuksessa. Lisäksi siinä kerrotaan lyhyesti myös siitä, miten työsuhteessa saadut edut vaikuttavat ennakonpidätysvelvollisuuteen.

Pankkien maksamat asiakasbonukset, hyvitykset ja muut vastaavat asiakkuuteen perustuvat edut ovat jatkossa veronalaista pääomatuloa silloin, kun etu kertyy esimerkiksi yksityistalouden luottojen, talletusten tai sijoitusten määrästä tai arvosta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lainoista kertyneitä bonuksia ei voi enää käyttää verovapaasti esimerkiksi vakuutusmaksujen maksamiseen.

Etu säilyy kuitenkin verovapaana tietyissä tilanteissa. Verovapauden edellytyksenä on, että

• etu käytetään juuri niihin palveluihin, palvelumaksuihin tai luottojen korkoihin, joista se on kertynyt,
• etuutta ei makseta rahana, ja
• asiakas ei voi itse päättää, mihin etu käytetään.

Muutos koskee yksinomaan finanssialan bonuksia. Vähittäiskaupan puolella yksityishenkilöiden ostojen perusteella kertyvät bonukset, alennukset ja hyvitykset säilyvät edelleen verovapaina.
Lue lisää ››

Määräaikaisiin työsopimuksiin lisää joustavuutta

Hallitus esittää lakimuutoksia, jotka helpottaisivat määräaikaisten työsopimusten solmimista erityisesti pk-yrityksissä. Määräaikaisen työsopimuksen voisi jatkossa tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuoden ajaksi, jos kyseessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä tai edellisestä työsuhteesta on kulunut vähintään kaksi vuotta. Sopimusten ketjuttamista rajoitettaisiin: ilman perusteltua syytä määräaikaisia sopimuksia saisi tehdä yhteensä enintään kolme, ja niiden kokonaiskesto rajoittuisi yhteen vuoteen. Lisäksi sopimusten syrjimätön käsittely ja työntekijän asema olisi turvattu, ja sääntelyn vastaisesti tehdyt määräaikaiset sopimukset katsottaisiin toistaiseksi voimassa oleviksi. Työnantajan velvollisuudet korostuisivat määräaikaisen työsopimuksen päättyessä muun muassa selvitys- ja työn tarjoamismääräyksillä.

Toinen keskeinen muutos koskee lomautusilmoitusaikaa, joka lyhenisi nykyisestä neljästätoista päivästä seitsemään päivään. Takaisinottovelvollisuus rajattaisiin koskemaan vain työnantajia, joilla on vähintään 50 työntekijää. Pitkien, vähintään 12 vuotta kestäneiden työsuhteiden osalta takaisinottovelvollisuuden kesto olisi kuusi kuukautta, muissa tapauksissa neljä kuukautta. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2026.
Lue lisää ››

Työryhmän ehdotus pienyritysten ja yhdistysten oikeudesta peruspankkipalveluihin lausuntokierroksella

Valtiovarainministeriön työryhmä on tehnyt ehdotuksen, jonka tavoitteena on parantaa pankkipalvelujen saatavuutta erityisesti mikro- ja pienyrityksille, elinkeinonharjoittajille, yhdistyksille, säätiöille sekä yhteisetuuksille. Työryhmän mukaan pankkien tulisi vastata peruspankkipalveluja koskeviin yhteydenottoihin viiden pankkipäivän kuluessa, jotta asiointi helpottuisi ja palvelujen yhdenvertaisuus vahvistuisi myös erityisryhmille.

Ehdotus on tällä hetkellä lausuntokierroksella, ja sidosryhmillä on mahdollisuus antaa palautetta 8. maaliskuuta asti. Jatkon linjauksista päätetään vasta lausuntojen perusteella, ja mahdolliset muutokset pyritään toteuttamaan vielä kuluvan hallituskauden aikana.
Lue lisää ››

Nuorten työllistymisseteli tarjoaa merkittävää tukea yrityksille

Yrityksillä on vuoden 2026 alusta lähtien mahdollisuus hyödyntää uutta nuorten työllistymisseteliä, jonka avulla voidaan alentaa nuoren rekrytointiin liittyviä kustannuksia puolen vuoden ajalta. Yrityksen saama avustus kattaa 50 % nuoren palkasta, kuitenkin enintään 1 500 euroa kuukaudessa. Tuki on suunnattu 18–29-vuotiaiden, vähintään kolme tai kuusi kuukautta työttömänä olleiden nuorten palkkaamiseen, ja sitä haetaan työvoimaviranomaisen kautta, joka tekee yrityksen kanssa sopimuksen avustuksen käytöstä.

Valtion talousarviossa tukeen on varattu 30 miljoonaa euroa, ja avustukset maksetaan de minimis -asetusten mukaisesti. Työllistymissetelin tavoitteena on torjua nuorisotyöttömyyden pitkittymistä ja antaa yrityksille konkreettinen kannustin nuorten työllistämiseen.
Lue lisää ››